Vartijaksi.com
Opas

Vartijan oikeudet ja velvollisuudet

Kattava opas vartijan lakisääteisiin oikeuksiin, velvollisuuksiin ja voimankäyttöön Suomessa. Kaikki tiedot perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Vartijan oikeudet ja velvollisuudet määritellään pääasiassa laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015). Laki asettaa tarkat rajat sille, mitä vartija saa ja mitä hänen tulee tehdä työssään. Vartijan toimivaltuudet ovat huomattavasti suppeammat kuin poliisin, mutta ne antavat riittävät keinot toimeksiantosopimuksen mukaisten vartiointitehtävien hoitamiseen.

Tämä opas käy kattavasti läpi vartijan keskeiset oikeudet, voimankäytön periaatteet, lakisääteiset velvollisuudet sekä rajat, joita vartija ei saa ylittää. Jokaisen turvallisuusalalla työskentelevän tai alalle aikovan on tärkeää tuntea nämä säännökset, sillä niiden rikkominen voi johtaa vartijakortin menettämiseen ja jopa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.

Vartijan oikeudet

Kiinniotto-oikeus

Vartijalla on lain 1085/2015 28 pykälän mukainen oikeus ottaa kiinni henkilö, joka on tavattu verekseltään rikoksesta tai joka on pakeneva rikoksentekijä. Tämä vastaa jokamiehen kiinniotto-oikeutta (pakkokeinolaki 2 luku 2 §), mutta vartijalla se on nimenomaisesti säädetty osaksi tehtävänkuvaa.

Kiinniotettu henkilö on luovutettava poliisille viipymättä. Vartija ei saa pitää kiinniotettua hallussaan pidempään kuin on välttämätöntä poliisin saapumista odotettaessa. Kiinniotto-oikeus ei kata pelkkää epäilyä – vartija ei saa ottaa kiinni henkilöä, jota hän ainoastaan epäilee rikoksentekijäksi ilman konkreettista havaintoa rikoksesta.

Pääsyn estäminen

Vartijalla on oikeus estää asiattomien henkilöiden pääsy vartioimisalueelle tai -kohteeseen. Tämä oikeus perustuu toimeksiantajan eli kiinteistön tai alueen haltijan oikeuteen päättää, kuka saa oleskella hänen hallitsemassaan tilassa. Vartija toimii käytännössä haltijan edustajana.

Pääsyn estämisen tulee perustua selkeisiin perusteisiin, kuten siihen, ettei henkilöllä ole pääsyoikeutta alueelle, tai henkilö on aiemmin asetettu porttikieltoon. Vartija ei voi estää pääsyä mielivaltaisesti tai syrjivin perustein.

Henkilön poistaminen

Vartija voi poistaa henkilön vartioimisalueelta, mikäli henkilö kieltäytyy poistumasta kehotuksesta huolimatta. Poistamisoikeus koskee tilanteita, joissa henkilöllä ei ole oikeutta oleskella alueella tai hän käyttäytyy häiritsevästi. Ennen fyysistä poistamista vartijan tulee aina ensin kehottaa henkilöä poistumaan sanallisesti.

Poistamisessa käytettävän voiman tulee olla vähäistä ja oikeasuhtaista. Vartija voi esimerkiksi ohjata henkilöä uloskäynnille, mutta liiallinen voimankäyttö poistamisen yhteydessä voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Turvatarkastus

Vartijan oikeus suorittaa turvatarkastuksia on rajattu tiettyihin tilanteisiin ja kohteisiin. Turvatarkastuksia voidaan tehdä esimerkiksi yleisötilaisuuksissa, tuomioistuimissa ja muissa laissa erikseen mainituissa kohteissa. Turvatarkastuksen suorittaminen edellyttää aina asianmukaista valtuutusta.

Vartija ei saa suorittaa satunnaisia tai perusteettomia tarkastuksia. Turvatarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, ettei henkilöllä ole mukanaan esineitä, joilla voitaisiin vaarantaa turvallisuutta. Tarkastus kohdistuu pääsääntöisesti päällysvaatteisiin ja mukana oleviin tavaroihin, ja se tulee suorittaa hienotunteisesti.

Voimankäyttö

Voimankäyttö on yksi vartijan työn herkimmistä osa-alueista. Lain 1085/2015 17 pykälän mukaan vartija saa käyttää voimankäyttövälineitä ja fyysistä voimaa ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä ja oikeasuhtaista tehtävän suorittamiseksi. Voimankäyttöä ohjaava keskeisin periaate on suhteellisuusperiaate: käytetyn voiman on oltava oikeassa suhteessa tilanteen vakavuuteen ja uhkaan.

Tärkeää muistaa

Liiallinen voimankäyttö on rikos. Vartija, joka käyttää tehtävässään liikaa voimaa, voi syyllistyä pahoinpitelyyn tai muuhun rikokseen. Seurauksia voivat olla sakko, vankeusrangaistus ja vartijakortin menettäminen.

Voimankäyttö on aina viimeinen keino, johon turvaudutaan vasta kun muut keinot – kuten sanallinen ohjaaminen, kehotukset ja varoitukset – eivät ole tuottaneet tulosta. Vartijan tulee arvioida jokainen tilanne erikseen ja valita lievin tehokas keino tilanteen ratkaisemiseksi.

Sallitut voimankäyttövälineet

Vartijan käytössä olevat voimankäyttövälineet on määritelty laissa ja niiden kantaminen edellyttää asianmukaista koulutusta:

  • Fyysinen voima – käsin kiinnipitäminen, henkilön ohjaaminen tai liikkeen estäminen
  • Käsiraudat – kiinniotetun henkilön liikkumisen rajoittamiseen, edellyttää koulutusta
  • Patukka (teleskooppipatukka) – käytetään puolustautumistarkoituksessa, vaatii voimankäyttökoulutuksen
  • OC-kaasusumutin (pippurisumutin) – lyhytvaikutteinen väline uhkaavan tilanteen hallintaan
  • Ampuma-ase – erittäin harvinainen, vaatii erillisen luvan, ampuma-asekoulutuksen ja turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan hyväksynnän

Kaikesta voimankäytöstä on tehtävä kirjallinen raportti työnantajalle. Vakavammissa tapauksissa voimankäytöstä on ilmoitettava myös poliisille. Työnantajan velvollisuutena on arvioida, oliko voimankäyttö tilanteessa perusteltua ja oikeasuhtaista.

Vartijan velvollisuudet

Tunnistautuminen

Vartijalla on ehdoton velvollisuus tunnistautua pyydettäessä. Hänen on esitettävä vartijakorttinsa kenelle tahansa, joka sitä pyytää. Lisäksi vartijan tulee kantaa tehtävissä näkyvää vartijan tunnusta (vartijakilpi tai nimilappu). Vartijan tulee pääsääntöisesti käyttää vartioimistehtävissä asianmukaista vartijan asua, josta käy ilmi, että kyseessä on turvallisuusalan ammattilainen.

Poikkeuksena tunnistautumisvelvollisuudesta ovat tietyt peitevartiointitehtävät, joissa vartijakortin esittämistä ei edellytetä tehtävän aikana. Myös näissä tapauksissa vartijan on kuitenkin kyettävä todistamaan oikeutensa toimia vartijana jälkikäteen.

Ilmoitusvelvollisuus

Vartijalla on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan rikoksista ja vaaratilanteista poliisille sekä toimeksiantajalleen. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa on kyse henkilöiden turvallisuudesta tai merkittävästä omaisuusvahingosta. Vartija ei voi sivuuttaa havaitsemaansa rikosta sillä perusteella, ettei se liity suoraan hänen vartioimiskohteeseensa.

Ohjeiden noudattaminen

Vartija on velvollinen noudattamaan työnantajansa ja toimeksiantajan antamia ohjeita, kunhan ne pysyvät lain sallimissa rajoissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kohdekohtaisten toimintaohjeiden noudattamista, raportoinnin suorittamista sovitulla tavalla ja vartiointikierrosten tekemistä aikataulun mukaisesti. Vartija ei kuitenkaan saa noudattaa ohjeita, jotka ovat lainvastaisia.

Salassapitovelvollisuus

Vartijaa sitoo lakisääteinen salassapitovelvollisuus. Hän ei saa paljastaa ulkopuolisille tietoja, joita on saanut tietoonsa vartioimistehtävissä. Tämä koskee muun muassa tietoja vartioimiskohteen turvallisuusjärjestelyistä, asiakkaiden henkilökohtaisista asioista ja toimeksiantajan liiketoiminnasta. Salassapitovelvollisuus jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Huolellisuusvelvollisuus

Vartijan on suoritettava tehtävänsä huolellisesti ja ammattimaisesti. Tämä tarkoittaa aktiivista ja valpasta otetta vartiointityöhön, asianmukaista kirjanpitoa tapahtumista sekä ohjeiden mukaista toimintaa. Huolellisuusvelvollisuus ulottuu myös voimankäyttövälineiden säilytykseen ja käsittelyyn. Vartija vastaa siitä, ettei hänen välinpitämättömyytensä aiheuta vahinkoa tai vaaratilanteita.

Mitä vartija EI saa tehdä?

Vartijan toimivaltuudet ovat selkeästi rajatut, ja niiden ylittäminen on lainvastaista. Seuraavat asiat ovat kiellettyjä vartijan työssä:

  • Poliisivaltuuksien käyttäminen – Vartija ei ole poliisi eikä saa käyttää poliisin toimivaltuuksia. Esimerkiksi kuulusteleminen, henkilöllisyyden selvittäminen pakkokeinoin tai tietojen vaatiminen eivät kuulu vartijan oikeuksiin.
  • Liiallisen voiman käyttäminen – Voiman tulee olla aina suhteessa uhkaan. Tarpeettoman kova voimankäyttö on rikos, vaikka vartijalla sinänsä olisi oikeus toimia tilanteessa.
  • Henkilöntarkastus ilman valtuutusta – Vartija ei saa tarkastaa henkilön taskuja, laukkuja tai vaatteita ilman erityistä laissa säädettyä oikeutta. Turvatarkastusoikeus koskee vain erikseen määriteltyjä kohteita.
  • Kiinniotto pelkän epäilyn perusteella – Kiinniotto-oikeus edellyttää, että henkilö on tavattu verekseltään rikoksesta. Pelkkä epäily tai "epäilyttävä käytös" ei oikeuta kiinniottoon.
  • Aseiden kantaminen ilman lupaa – Voimankäyttövälineiden kantaminen edellyttää asianmukaista koulutusta. Ampuma-aseen kantaminen vaatii erillisen luvan ja on käytännössä erittäin harvinaista.
  • Toiminta vartioimisalueen ulkopuolella – Vartija saa toimia ainoastaan hänelle osoitetulla vartioimisalueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Hän ei voi laajentaa toimialuettaan oma-aloitteisesti.

Erot poliisin valtuuksiin

Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä turvallisuusalalla on se, että vartijalla olisi samat valtuudet kuin poliisilla. Todellisuudessa erot ovat merkittäviä. Alla oleva vertailu havainnollistaa keskeisimmät erot.

Poliisi

  • Kiinniotto: Saa ottaa kiinni epäillyn perustein, pidättää ja vangita
  • Etsintä: Saa suorittaa koti- ja henkilöetsintöjä lain nojalla
  • Aseet: Kantaa virka-asetta osana varustusta
  • Toimialue: Koko Suomen alue, ei rajoituksia
  • Henkilöllisyys: Saa selvittää ja vaatia henkilöllisyystodistuksen

Vartija

  • Kiinniotto: Vain verekseltään tavattu rikoksentekijä (jokamiehen oikeus)
  • Etsintä: Ei oikeutta henkilöetsintään, vain rajattu turvatarkastus
  • Aseet: Pääsääntöisesti ei aseita, erillislupa harvinainen
  • Toimialue: Vain osoitettu vartioimisalue ja sen välitön läheisyys
  • Henkilöllisyys: Ei oikeutta vaatia henkilöllisyystodistusta

Yhteenveto

Vartijan oikeudet ja velvollisuudet muodostavat kokonaisuuden, jossa oikeuksien käyttö edellyttää aina velvollisuuksien noudattamista. Keskeiset periaatteet voidaan tiivistää seuraavasti:

  • Suhteellisuus – Kaikki toimenpiteet ja voimankäyttö on suhteutettava tilanteen vakavuuteen
  • Laillisuus – Vartija toimii aina lain asettamissa rajoissa, ei niiden ylitse
  • Ammatillisuus – Huolellinen, tunnistettava ja luotettava toiminta on vartijan ammatin perusta
  • Viimeinen keino – Voimankäyttö on aina viimeinen vaihtoehto, ei ensimmäinen
  • Raportointivelvollisuus – Toimenpiteet dokumentoidaan ja raportoidaan asianmukaisesti

Vartijan oikeuksien ja velvollisuuksien tunteminen on olennainen osa turvallisuusalan ammattilaisen osaamista. Nämä asiat käydään perusteellisesti läpi vartijakoulutuksessa, ja niiden hallinta on edellytys vartijakortin saamiselle.

Lähteet

  • Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) – Finlex
  • Rikoslaki, 4 luku (hätävarjelu, pakkotila) – Finlex
  • Poliisihallitus – Turvallisuusalan luvat – poliisi.fi
  • Opetushallitus – Turvallisuusalan tutkinnon perusteet – oph.fi

Kiinnostaako turvallisuusala?

Vartijan oikeuksien ja velvollisuuksien hallinta alkaa koulutuksesta. Tutustu vartijakoulutuksen sisältöön, vaatimuksiin ja hakuprosessiin kattavassa oppaassamme.

Lue vartijakoulutusopas

Lue myös

Vartijakoulutus

Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää vartijakoulutuksesta, sisällöstä ja hakemisesta.

Vartijan vaatimukset

Mitä vaatimuksia vartijaksi ryhtymiseen oikeasti on? Ikäraja, nuhteettomuus ja muut edellytykset.

Vartijaksi.com toimitus

Riippumaton tietolähde turvallisuusalasta. Lue lisää meistä →