Turvallisuusalan sanasto
Turvallisuusalan keskeiset käsitteet selitettynä selkeällä kielellä.
Turvallisuusala käyttää omaa erikoissanastoaan, joka voi olla hämmentävää alaa harkitseville tai koulutusta aloittaville. Tämä sanasto kokoaa yhteen yli 30 keskeistä termiä ja selittää ne selkokielellä, jotta ymmärrät mistä puhutaan kun keskustellaan vartijakoulutuksesta, työehtosopimuksista tai vartijan oikeuksista.
Sanastoa voi selata kirjainnavigoinnin avulla tai etsiä tiettyä termiä selaimen hakutoiminnolla (Ctrl+F / Cmd+F). Monet termit sisältävät ristiviittauksia toisiin käsitteisiin sekä linkkejä aiheeseen liittyville sivuille, kuten palkka- ja työehtosivulle tai vartijan oikeudet -sivulle.
Sanastoa päivitetään säännöllisesti alan muutosten mukaan. Jos huomaat puuttuvan termin tai epäselvän selityksen, voit ottaa yhteyttä yhteystiedot-sivumme kautta.
A
Aulavartija
Vartija, joka työskentelee rakennuksen aulassa tai vastaanotossa. Vastaa kulunvalvonnasta ja asiakaspalvelusta.
E
Erityinen voimankäyttökoulutus
Koulutus, joka oikeuttaa voimankäyttövälineiden (kaasusumutin, patukka, käsiraudat) kantamiseen työssä.
H
Hälytyspartio
Liikkuva vartija tai partioryhmä, joka vastaa hälytystehtäviin kiinteistöissä ja kohteissa. Hälytyspartio saapuu kohteeseen kun hälytys laukeaa tai kun asiakas tekee kutsun. Työ on nopeatempoista ja vaatii valmiutta reagoida yllättäviin tilanteisiin.
Hätävarjelu
Rikoslain (4 luku 4 §) mukainen oikeus puolustautua hyökkäystä vastaan voimakeinoin. Koskee kaikkia, myös vartijoita.
I
Iltalisä
TES:n mukainen lisä iltavuorosta (klo 18–22), noin 1,33 €/h. Lue lisää palkoista ja lisistä.
J
Jaksotyöaika
Vartiointialalla yleinen työaikamuoto, jossa työaika tasataan jaksoittain (esim. 120 h / 3 viikkoa). Jaksotyöaika mahdollistaa joustavat työvuorojärjestelyt, kuten pitkät vuorot ja pitkät vapaat. TES määrittelee jaksotyöajan tarkat säännöt.
Järjestyksenvalvoja
Henkilö, joka ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta tilaisuuksissa ja tietyissä tiloissa. Järjestyksenvalvoja eroaa vartijasta oikeuksiensa ja toimialueensa osalta. Lue lisää vartijan ja järjestyksenvalvojan eroista.
K
Kaasusumutin (OC-sumutin)
Voimankäyttöväline, jonka kantaminen edellyttää voimankäyttökoulutusta.
Kiinniotto-oikeus
Oikeus ottaa kiinni rikoksesta verekseltään tavattu henkilö. Vartijalla on sama kiinniotto-oikeus kuin jokaisella kansalaisella (jokamiehen kiinniotto-oikeus).
Kulunvalvonta
Henkilöiden ja ajoneuvojen liikkumisen seuranta ja hallinta suojatussa kohteessa. Kulunvalvontaan kuuluu kulkulupien tarkistaminen, vieraskäyntien kirjaaminen ja kulunvalvontajärjestelmien käyttö. Kulunvalvonta on keskeinen osa aulavartijan tehtäviä.
L
Luottamusmies
Työntekijöiden edustaja työpaikalla. Valvoo TES:n noudattamista ja auttaa työsuhdeasioissa.
M
Myymälävartija
Vartija, joka työskentelee kaupassa tai kauppakeskuksessa. Tehtäviin kuuluu näpistyksen estäminen, asiakasturvallisuus ja häiriötilanteiden hoitaminen. Myymälävartiointi on yksi yleisimmistä vartijan työtehtävistä Suomessa.
N
Nuhteettomuus
Vartijaksi hyväksymisen edellytys. Hakijalla ei saa olla rikosrekisterimerkintöjä, jotka estävät hyväksynnän. Liittyy vartijakortin hakemiseen.
O
Oppisopimuskoulutus
Koulutusmuoto, jossa opiskelija on työsuhteessa työnantajaan ja oppii työn ohessa. Työnantaja maksaa koulutuksen. Lue lisää oppisopimuskoulutus-sivulta.
P
Paikallisvartiointi
Vartiointitehtävä, jossa vartija on paikalla tietyssä kohteessa koko vuoronsa ajan. Eroaa piirivartioinnista, jossa vartija kiertää useita kohteita. Paikallisvartiointi on tyypillistä toimistokiinteistöissä, teollisuuslaitoksissa ja kauppakeskuksissa.
PALTA ry
Työnantajaliitto, joka edustaa vartiointialan työnantajia TES-neuvotteluissa.
PAM (Palvelualojen ammattiliitto)
Ammattiliitto, joka neuvottelee vartiointialan TES:n työntekijöiden puolesta.
Piirivartiointi
Vartiointitehtävä, jossa vartija kiertää useita kohteita vuoronsa aikana. Piirivartija liikkuu autolla ja tarkistaa kohteiden turvallisuuden sovitun aikataulun mukaisesti. Tehtävä edellyttää usein ajokorttia ja itsenäistä työskentelyotetta.
S
Suhteellisuusperiaate
Periaate, jonka mukaan voimankäytön on oltava oikeassa suhteessa uhkaan. Koskee erityisesti vartijan voimankäyttöä.
Sunnuntailisä
TES:n mukainen 100 % korotus peruspalkasta sunnuntaina ja arkipyhänä tehdystä työstä. Lue lisää palkoista ja lisistä.
T
TES (työehtosopimus)
Työnantaja- ja työntekijäliittojen välinen sopimus, joka määrittelee vähimmäispalkat, työajat, lisät ja muut työehdot. Vartiointialalla yleissitova. Lue lisää palkoista ja työehdoista.
Turvallisuusalan perustutkinto
Laajin vartijakoulutus (n. 2–3 vuotta), ammattiopistossa suoritettava tutkinto. Lue lisää turvallisuusalan perustutkinto -sivulta.
Turvatarkastus
Henkilön tai tavaroiden tarkastaminen turvallisuuden varmistamiseksi. Vaatii erillisen valtuutuksen ja koulutuksen. Turvatarkastuksia tehdään esimerkiksi lentokentillä, satamissa ja suurissa yleisötapahtumissa.
V
Väliaikainen vartija
Vartija, joka on suorittanut 40 tunnin väliaikaisen vartijan koulutuksen. Väliaikainen hyväksyntä on voimassa enintään 4 kuukautta. Lue lisää väliaikainen vartija -sivulta.
Vartijakortti
Poliisin myöntämä henkilökortti, joka oikeuttaa toimimaan vartijana. Voimassa 5 vuotta. Lue lisää vartijakoulutus-sivulta.
Voimankäyttövälineet
Välineet, joita vartija voi kantaa koulutuksen ja luvan saatuaan: käsiraudat, patukka, OC-sumutin.
Vuorokausilepo
TES:n mukainen vähintään 11 tunnin lepoaika työvuorojen välissä.
Y
Yleissitovuus
TES:n ominaisuus, jonka mukaan kaikkien alan työnantajien on noudatettava sopimusta riippumatta siitä, kuuluvatko he työnantajaliittoon.
Yölisä
TES:n mukainen lisä yötyöstä (klo 22–06), noin 2,20 €/h. Lue lisää palkoista ja lisistä.
Haluatko oppia lisää?
Tutustu vartijakoulutukseen ja alan työehtoihin tarkemmin.