Järjestyksenvalvoja – kattava opas
Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää järjestyksenvalvojan tehtävistä, koulutuksesta, JV-kortin hakemisesta ja työmahdollisuuksista Suomessa.
Järjestyksenvalvoja (JV) on turvallisuusalan ammattilainen, jonka tehtävänä on ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta tietyissä laissa määritellyissä kohteissa. Rooli eroaa vartijasta merkittävästi – järjestyksenvalvoja toimii erityisesti ravintoloissa, yökerhoissa, konserteissa ja urheilutapahtumissa, kun taas vartija työskentelee laajemmin erilaisissa vartiointikohteissa.
Tämä opas käsittelee järjestyksenvalvojan roolin kokonaisvaltaisesti: lainsäädännöllisen perustan, koulutusvaatimukset, oikeudet ja velvollisuudet sekä käytännön työmahdollisuudet. Opas on hyödyllinen kaikille turvallisuusalasta kiinnostuneille, oli kyseessä sitten alan vaihtaja tai jo vartijana työskentelevä ammattilainen.
Mikä on järjestyksenvalvoja?
Järjestyksenvalvoja on henkilö, joka on suorittanut järjestyksenvalvojakoulutuksen ja saanut poliisilta järjestyksenvalvojakortin (JV-kortin). Järjestyksenvalvojan tehtävänä on ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta sekä estää rikoksia ja onnettomuuksia toimialueellaan.
Järjestyksenvalvojatoiminta perustuu lakiin järjestyksenvalvojista (533/1999) sekä lakiin yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015). Nämä lait määrittelevät tarkasti, missä järjestyksenvalvoja saa toimia, millaisia oikeuksia hänellä on ja mitä velvollisuuksia tehtävään liittyy.
Oleellinen ero vartijaan on toimintaympäristö. Vartija työskentelee turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa ja vartioi toimeksiantajan kohteita. Järjestyksenvalvoja puolestaan toimii tietyissä laissa erikseen nimetyissä paikoissa ja tilaisuuksissa, kuten ravintoloissa, yleisötilaisuuksissa ja julkisessa liikenteessä.
Missä järjestyksenvalvojat toimivat?
Järjestyksenvalvoja saa toimia ainoastaan laissa erikseen määritellyissä kohteissa. Tämä on yksi keskeisimmistä eroista vartijaan verrattuna. Tyypillisiä toimipaikkoja ovat:
- Ravintolat ja yökerhot – yleisin JV-työpaikka, ovimiehet ja salivalvojat
- Yleisötilaisuudet – konsertit, festivaalit, messut ja muut tapahtumat
- Urheilutapahtumat – jalkapallo-ottelut, jääkiekkopelit ja muut kilpailut
- Julkinen liikenne – junat, metrot, raitiovaunut ja linja-autot
- Kauppakeskukset – poliisin erillisellä määräyksellä tietyissä tapauksissa
On tärkeää huomata, että järjestyksenvalvoja ei voi oma-aloitteisesti laajentaa toimialuettaan. Jos tilaisuuden järjestäjä tai kohteen omistaja haluaa järjestyksenvalvontatoimintaa, siihen tarvitaan lain mukainen peruste ja usein myös poliisin hyväksyntä.
Järjestyksenvalvojakoulutus
Järjestyksenvalvojakoulutuksen vähimmäislaajuus on 32 tuntia. Käytännössä koulutus sisältyy nykyään usein väliaikaisen vartijan 40 tunnin kurssiin, jolloin opiskelija saa samalla kertaa sekä JV-pätevyyden että väliaikaisen vartijan pätevyyden. Tämä on kustannustehokas vaihtoehto, joka avaa laajemmat työmahdollisuudet.
Koulutuksen sisältö
Koulutus käsittelee järjestyksenvalvojan tehtävien kannalta oleelliset aiheet:
- Järjestyksenvalvojan oikeudet ja velvollisuudet
- Lainsäädännön perusteet (laki järjestyksenvalvojista, LYTP)
- Voimankäytön perusteet ja suhteellisuusperiaate
- Asiakaspalvelu ja vuorovaikutustaidot
- Uhkatilanteiden ennaltaehkäisy ja hallinta
- Hätäensiapu ja paloturvallisuus
Kesto ja hinta
Erillinen JV-koulutus kestää tyypillisesti 4–5 päivää ja maksaa noin 150–300 euroa. Yhdistetty 40h kurssi (JV + väliaikainen vartija) maksaa 200–400 euroa. Monet vartiointiliikkeet, kuten Securitas ja Avarn Security, tarjoavat koulutuksen ilmaiseksi, jos sitoudut työskentelemään heille. Koulutusta järjestävät myös yksityiset turvallisuusalan kouluttajat ympäri Suomen.
JV-kortin hakeminen
Järjestyksenvalvojakortti (JV-kortti) haetaan poliisilta. Kortti on henkilökohtainen ja se on pidettävä mukana aina järjestyksenvalvontatehtävissä. Kortin hakeminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä:
Vaatimukset
- Vähintään 18 vuotta
- Rehellinen ja luotettava (poliisin taustaselvitys)
- Suoritettu JV-koulutus (32h)
- Henkilökohtaisilta ominaisuuksilta sopiva
Hakuprosessi
- Hakemus poliisille (sähköinen tai poliisilaitoksella)
- Liitteena koulutustodistus ja passikuva
- Käsittelyaika yleensä 2–4 viikkoa
- Kortti voimassa 5 vuotta
Järjestyksenvalvojan oikeudet ja velvollisuudet
Järjestyksenvalvojan oikeudet on määritelty laissa järjestyksenvalvojista (533/1999) ja ne ovat osin laajemmat kuin vartijan oikeudet omalla toimialueellaan. Kaikkia oikeuksia rajoittaa suhteellisuusperiaate: toimenpiteiden on aina oltava oikeassa suhteessa tilanteen vakavuuteen. Lue myös vartijan oikeuksista erillinen oppaamme.
Oikeudet
- Pääsyn estäminen – oikeus estää pääsy henkilöltä, joka ei täytä sisäänpääsynehtoja tai on asetettu porttikieltoon
- Henkilön poistaminen – häiritsevästi käyttäytyvä tai järjestystä vaarantava henkilö voidaan poistaa alueelta
- Tavaroiden tarkastaminen – oikeus tarkastaa sisääntulevien henkilöiden mukana olevat tavarat ja laukut turvallisuussyistä
- Kiinniotto-oikeus – verekseltään rikoksesta tavattu henkilö voidaan ottaa kiinni ja luovuttaa poliisille
- Voimankäyttö – tarpeellinen ja puolustettava fyysinen voima, kun muut keinot eivät riitä (suhteellisuusperiaate)
Velvollisuudet
- JV-kortin kantaminen – kortti on aina pidettävä mukana tehtävissä ja esitettävä pyydettäessä
- Tunnistautuminen – järjestyksenvalvojan on ilmoitettava asemansa ja henkilöllisyytensä sitä pyydettäessä
- Ilmoitusvelvollisuus – rikoksista ja vaaratilanteista ilmoittaminen poliisille
- Tasapuolinen kohtelu – kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti ilman syrjintää
Vartija vai järjestyksenvalvoja – kumpi valita?
Monet turvallisuusalalle hakeutuvat pohtivat, kannattaako suorittaa vartijan vai järjestyksenvalvojan koulutus. Käytännössä molemmat pätevyydet täydentävät toisiaan, ja useimmat alan ammattilaiset hankkivat molemmat kortit. Lue myös kattava vertailumme blogissa. Alla oleva vertailu auttaa hahmottamaan keskeisimmät erot.
| Vartija | Järjestyksenvalvoja | |
|---|---|---|
| Koulutus | 40h (väliaikainen) / 120h (perus) | 32h (usein osa 40h kurssista) |
| Toimialue | Vartioimiskohteet ja -alueet | Ravintolat, tapahtumat, julkinen liikenne |
| Laukkujen tarkastus | Rajattu (turvatarkastuskohteet) | Kyllä, sisääntulon yhteydessä |
| Pääsyn estäminen | Kyllä, vartioimisalueella | Kyllä, toimialueella |
| Kortin voimassaolo | 5 vuotta (vakinainen) | 5 vuotta |
| Tyypilliset tehtävät | Kohteiden vartiointi, parikierrokset, hälytystyöt | Ovimies, tapahtumavalvonta, ravintolaturvallisuus |
Vinkki: Suosittelemme hankkimaan molemmat pätevyydet. Vartijakoulutuksen ja JV-koulutuksen yhdistelmä avaa laajimmat työmahdollisuudet turvallisuusalalla.
Palkka ja työllisyys
Järjestyksenvalvojan palkka määräytyy tyypillisesti turvallisuusalan työehtosopimuksen (TES) mukaan. Tuntipalkka on samaa luokkaa kuin vartijalla – noin 12–16 euroa tunnilta kokemuksesta ja työnantajasta riippuen. Tarkempia palkkatietoja löydät palkka- ja työsuhdesivultamme.
JV-työt painottuvat tyypillisesti iltoihin, öihin ja viikonloppuihin, mikä tarkoittaa merkittäviä lisiä peruspalkan päälle. Iltalisä, yölisä ja lauantai- tai sunnuntailisä voivat nostaa todellista tuntiansioita huomattavasti. Tämä tekee järjestyksenvalvontatyöstä houkuttelevaa erityisesti opiskelijoille ja sivutoimisille työntekijöille.
Työmarkkinoilla järjestyksenvalvojille on tasaista kysyntää, erityisesti suurissa kaupungeissa ja tapahtumasesonkeina. Kesät ja juhlapyhät ovat vilkkainta aikaa. Monet ammattilaiset toimivat sekä vartijana että järjestyksenvalvojana, mikä takaa monipuolisemmat työmahdollisuudet ja tasaisemman työllisyyden ympäri vuoden.
Usein kysytyt kysymykset
Tarvitseeko järjestyksenvalvoja vartijakorttia?
Ei tarvitse. Järjestyksenvalvojakortti (JV-kortti) on erillinen lupa, jonka myöntää poliisi. JV-kortti ei korvaa vartijakorttia eikä päinvastoin. Monet turvallisuusalan ammattilaiset hankkivat molemmat kortit, sillä ne laajentavat työmahdollisuuksia merkittävästi.
Kuinka kauan JV-koulutus kestää?
Järjestyksenvalvojakoulutuksen vähimmäislaajuus on 32 tuntia. Käytännössä koulutus sisältyy usein väliaikaisen vartijan 40 tunnin kurssiin, jolloin saat samalla kertaa sekä JV-pätevyyden että väliaikaisen vartijan pätevyyden.
Missä järjestyksenvalvoja saa työskennellä?
Järjestyksenvalvoja saa työskennellä laissa määritellyissä kohteissa: ravintoloissa, yökerhoissa, yleisötilaisuuksissa (konsertit, urheilutapahtumat), julkisessa liikenteessä sekä kauppakeskuksissa erillisellä määräyksellä. JV ei saa toimia yleisillä paikoilla vapaasti, toisin kuin vartija vartioimisalueellaan.
Paljonko järjestyksenvalvoja tienaa?
Järjestyksenvalvojan palkka määräytyy yleensä turvallisuusalan työehtosopimuksen (TES) mukaan. Tuntipalkka on tyypillisesti 12–16 euroa kokemuksesta ja tehtävästä riippuen. Ilta-, yölisä- ja viikonloppulisilla kokonaistienesti nousevat usein merkittävästi, sillä suuri osa JV-töistä painottuu iltoihin ja viikonloppuihin.
Voiko JV-kortin saada, jos on rikosrekisterimerkintä?
Poliisi arvioi hakijan sopivuuden tapauskohtaisesti. Vakavat rikokset tai tuoreet merkinnot estävät kortin myöntämisen. Lievät ja vanhat merkinnät eivät välttämättä ole este, mutta turvallisuuteen liittyvät rikokset (väkivaltarikokset, huumausainerikokset) ovat erityisen raskauttavia.
Lähteet
- Laki järjestyksenvalvojista (533/1999) – Finlex
- Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) – Finlex
- Poliisi – Järjestyksenvalvojakortti – poliisi.fi
Aloita turvallisuusalan ura
Järjestyksenvalvojan koulutus on tehokas tapa päästä turvallisuusalalle. Yhdistä JV-koulutus vartijan koulutukseen ja avaa itsellesi laajimmat työmahdollisuudet.
Tutustu vartijakoulutukseenLue myös
Vartijaksi.com toimitus
Riippumaton tietolähde turvallisuusalasta. Lue lisää meistä →